Minä pelkään lihavia ihmisiä. Aivan kuin lihavuus "voisi" tarttua. Se on jotenkin inhottavaa, läski. Hyllyvä ihra sasa minut voimaaan pahoin ja saamalla en kuitenkaan voi lakata tuijottamasta heitä, lihavia ihmisiä.
Ollessani kauan sitten töissä vaatekaupassa ihmettelin kuka ostaa koon 48 vaatteita, tai isompia. No, ostihan niitä. Häpesin heidän puolestaan, mutta samalla myös säälin. Miksi he tekevät sen itselleen? Miksi he syövät liikaa? Tai ylipäätän: miksi he edes syövät?
Sairaalassa maatessani eräs vastavalmistunut sairaanhoitaja oli todella lihava. Kun kirjoitan "todella lihava", myös tarkoitan sitä. Hänen BMI oli varmasti tasolla vakava ylipaino tms. Hän oli myös erittäin tyly, suorastaan ilkeä. Lihavat eivät ole leppoisia. Lihavat ovat ilkeitä.
On urbaani kaupunkilegenda, että lihavat olisivat leppoisia. He ovat kärttyisiä, koska heillä on jatkuva tarve syödä jotain. He ovat valmiita syömään mitä tahansa "minä maistan" -nimissä. He keksivät keinot. Tarpeen tullen he ovat valmiita vaikka syömään toisensa, sinutkin.
Varo lihavia!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti