Mistä Kaikki On Alkanut?

Tutkimusten mukaan syömishäiriöt alkavat keskimäärin 12-24 vuotiaana. Itse olin tiedosta ihmeissäni, koska olenhan jo yli kolmekymmentä vuotias... mielestäni sairastuin todella myöhään. Hassua, että en tunnistanut/tunnustanut totuutta. Minä sairastuin itseasiassa ollessani n. 22-vuotias. Krooninen syömishäiriö-potilas, nykyään.

Mikä ylläpitää sairauttani? Haluttomuuteni parantuako? Tutusta ja turvallisesta on helpompi pitää kiinni. Uusi, tuntematon pelottaa. Mitä minulle jää, jos syömishäiriötä ei ole? Mitä minä sitten teen? Laksatiivit ovat tuttuja (diureetit pian uusi tuttavuus), oksentaminen ja paastoaminen myös. Liikuntakin on ystäväni silloin kun kroppa ei ole liian huonossa kunnossa (sairaalat & tiputus eivät minua pelota, been there done that).

Syömishäiriö on pelottava sairaus. Se kehittyy salakavalasti ja huomaamattomasti. Painonvaihtelua ei omalla kohdallani tapahtunut ensin kovinkaan näkyvästi. Kukaan ei nähnyt mitä tapahtui suoraan heidän silmiensä alla. Piilossa, mutta kuitenkin täysin avoimesti, julkisesti. Kunnes muutama vuosi sitten anoreksia puski ykköseksi. Läheiset ympärilläni havahtuivat. Minä en. Jotain oli kadonnut sisältäni - aivan kuin aivoistani olisi viety pala. Sitä palaa en ole saanut takaisin vieläkään.

Toivon, että tämä blogi auttaa minua näkemään jotain toivoa tulevaisuudessa. Haluan parantua, saada kiinni elämästä. Jälleen kokea työnteon, onnistumisen. Minä haluan elää normaalisti. Haluan uskoa tulevaisuuteen. Haluan uskoa, että minulla on vielä tulevaisuus.