Kohtuus

Missä on Kohtuus? Tai pikemminkin mitä Kohtuus on!?

Kaikkialla puhutaan seitsemästä kuolemansynnistä:
1. Ylpeys (turhamaisuus)
2. Kateus
3. Viha
4. Laiskuus
5. Ahneus
6. Ylensyönti
7. Himo

Lähde: Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Turhamaisuus


Onko kohtuus puoliväliä? Vai onko Kohtuus oikeudenmukaisuutta? Jos on kohtuullinen, voiko toisilta odottaa oikeudenmukaisuutta? Eli jos kohtelee toisia "kauniisti", ei tule kohdelluksi huonosti. Epäilen.

En usko, että ihmiset koskaan tulevat kohtelemaan toisiaan kauniisti, hyvin. Jokainen haluaa omaa parastaan. Hyvyys & oikeudenmukaisuus ovat paskapuhetta. Puhetta, jota käytetään Joskus ja Jouluna.

"Mutta kun minä haluan!"
Sama lause, sama äänenpaino, sama päämäärä.
Sanoja: Ihminen.
Ikä: Kaikenikäiset.

Onko millään lopulta mitään väliä?

Linkin Park :in jossain biisissä (googleta) "in the end it doesn't even matter". Unohdetaan laulun konteksti, koska en muista mistä se kertoi tms. Kysytään ennemmin: Mikä lopussa merkitsee? Viime hetkilläsi... mitä Sinä miettisit?

Minä haluan löytää Kohtuuden. Olen varma, että löydettyäni Kohtuuden, löydän Onnellisuuden. Ehkä matkallani, etsiessäni Kohtuutta, törmään Onnellisuuteen. Ehkä matkallani, jo alussa, näen häivähdyksen Onnellisuudesta ja alan hymyilemään. Olen varma siitä. Minun on uskottava. Minun on uskottava tuohon, koska muuten minulle ei jää mitään jäljelle. Muuten olen yksin. Ilman toivoa, uskoa. Ilman tulevaisuutta.

Yksin

Pohjaton yksinäisyys jatkuu. Tunne ei lähde pois. Liikaa aikaa tuntea ja ajatella. Olen kuin ulkopuolinen elämässäni. Teen mitä pitää, muut haluavat. Edelleen.

En jaksa välittää. Enää. Ei enää. Olen jo luovuttanut.

Välillä tulee tunne, että en haluaisi luovuttaa. Että minun pitäisi taistella. En vain tiedä minkä vuoksi taistelisin. Mitä olisi edessä? Onko mitään minkä vuoksi yrittäisin?


Ei minun elämän näin pitänyt mennä... Oli ihan erilaisia toiveita, haaveita. Aikomuksiakin. En tiedä milloin lähti menemään näin pieleen. Surullista. En jaksa enää. Luovutan lopullisesti. Minä epäonnistuin.

Väsymyksen Tunteita

Väsymyksen tunne elämään. Tunne, kun ei jaksa elää. On loppu. Loppu. Lopullisesti. Haluaisi vain ottaa ja lähteä. Sanomatta sanaakaan lähtisin. Jättäisin kaiken jälkeeni ja saisin rauhan. Rauhan kaukana tästä kaikesta.

Unohtaisin tunteetkin. Helpottavaa unohtaa kaikki. Se tunne olisi hyvä. Minä tiedän sen. Se on muistamattomuus on ihanaa. Sitä ei voi sanoin kuvailla. Yritän kuitenkin...

Kuvittele, että olisit "kadottanut" elämästäsi vuoden. Noin vain. Et muista mitä olet tehnyt, tuntenut, ajatellut. Saisit vihjeitä katsomalla kalenteriasi. Tietäisit olleesi joissakin juhlissa, istumassa ystäväsi luona kahvilla. Kaikkea sellaista pientä, jota ihmiset kirjoittavat kalentereihinsa. Et kuitenkaan muistaisi mitään surullista - olisit blanco. Ihan tunne. Se on niin huojentavaa. Voi vain ajatella, että sitä mitä ei muista, se ei voi enää satuttaa. Tyydyn siihen. Olen onnellinen.

Jos nyt lähtisin, en koskaan palaisi. Jäisin kauas pois. En muistelisi ihmisiä, jotka jättäisin taakseni. Olen pahoillani. Niin vain tekisin...


Halu lähteä kasvaa. Samalla tietoisuus siitä, että se ei ole ns. normaalia on myös läsnä. Itseään ei voi paeta. En kuitenkaan haluaisi jatkaa tämän tuskan kanssa elämistä. Lähtemällä ja unohtamalla kaikki (suurinosa) järjestyisi.

Yksinäisyys

Yksinäisyys yksin on helppoa. Yksinäisyys parisuhteessa on kidutusta. Yksinäisyys. Se on hyvin salakavala vieras, jonka yhtäkkiä huomaa istuvan pöydässä. Se ei puhu mitään ja vain on. Paikallaan. Hiljaisesti. Se tarkkailee. Tekee huomioita. On vain.

Huomaat sen olevan läsnä lähes jokaisessa hetkessä. Säikähdät ja yrität saada kutsumattoman vieraan lähtemään. Tuloksetta. Mitä sitten? Menetkö paniikkiin? Yritätkö saada toisenkin, puolisosi, tajuamaan kutsumattoman vieraan läsnäolon. Entä jos yrityksesi eivät tuota tulosta? Entä jos edelleenkin olet yksin? Tajuat olevasi kaksin yksin...

Mitä on olla yksin parisuhteessa? Kiduttavaa. Raastavaa. Ahdistavaa. Se iskee sinusta ilmat pihalle pahemmin kuin yksikään fyysinen isku. Olet mitätön, turha, yhdentekevä ihminen.

Kestä yksinäisyys parisuhteessa tai lähde.


Siinä vaihtoehdot - Minun on nyt tehtävä valinta...