Tämä on minun blogini ja saan kirjoittaa niin kiukkuisesti kuin haluan.
Mikä VITTU siinä on, että yksinhuoltajia pidetään säännönmukaisesti huonompina, epäonnistuneina luusereina kuin muita ihmisiä? Me yksihuoltajat olemme vapaata riistaa. Meille voi nauraa, arvostella ja meitä voi riistää. Me olemme epäonnistuneita elämässämme.
Meitä voi ja saa arvostella sekä pilkata radiossa (vrt. Jone ja aamupojat, RadioRock). Meille nauretaan ja meitä pidetään tyhminä.
Ketään ei oikeastaan kiinnosta miksi me olemme yksinhuoltajia. Meidän kiireiset aamut, penninvenytys, lapsen korvatulehduskierteet ja väsymys... se ei kiinnosta. Mutta meidän vapaa(t) viikonloppu ehkä kerran, pari vuodessa, saa naapurit innostumaan. Se nostattaa "tietävän" hymyn naapurin iskän kasvoille; "Kas, naapurin yyhoo lähtee baanalle."
Tiesitkö, minä en ole sen huonompi ihminen kuin sinäkään!? Minä elän lapseni kanssa kaksin, mutta se ei tee minusta epäonnistujaa!
Tiesitkö, että minä teen kaiken itse; vaihdan lamput, avaan tukkeutuneen viemärin, maksan laskut!?
Mikä minun elämässäni tekee siitä julkista riistaa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti